Hätähuuto haja-asutusalueelta
Olen asunut haja-asutusalueella vuodesta 1974 alkaen. Virtasalmen itäisellä alueella,
mikä muodostaa kolmanneksen pitäjämme pinta-alasta, on tapahtunut seuraavanlainen
väestökato.
Kun työikäinen väestö käsittää 16-64 -vuotiaat, saadaan seuraavanlainen tilasto:
Vuonna 1980 työikäisiä 299, v. 1990 työikäisiä 118 ja v. 2000 vain 75. Jos sama tahti
jatkuu, on työikäisiä v. 2020 enää 19 henkilöä. 40 vuoden aikana on kato oleva 280
työikäistä henkilöä. - Tilanne on katastrofaalinen. Miten tähän on tultu?
Satojen vuosien kuluessa raivattiin ja kaskettiin suurella vaivalla metsät ja suot pel-
loiksi. Ensin oli sarkajako ja sitten isojako. Ennen sotia luontaistalous oli vallitseva
elinkeino Suomessa. Vielä 1960-luvulla Virtasalmella oli noin 250 luontaistaloutta.
Ei tarvittu tukiaisia ja kaupunkilaisetkin ravittiin. Oli tasapaino väestön suhteen.
On ollut suuri muuttoliike kirkonkylien taajamiin ja väestökeskuksiin. Varsinainen
maaseutu on pikkuhiljaa muuttumassa autiomaaksi eikä luontaistaloutta harjoiteta
juuri missään. Maatalous on muuttunut kannattamattomaksi johtuen suurista kone-
ja rakennusinvestoinneista.
Sadan hehtaarin tilatkaan eivät ole enää kannattavia. Keinolannoituksesta johtuen
on viljelypinta-ala supistunut. Vaivalla raivattuja peltoja metsitetään yhä.
Tehomaatalous on riskialtista. Sn tähden tarvitaan valtavasti torjunta-aineita. Jäämiä
on aina ruuassamme. Osaksi siitäkin syystä allergiat ovat lisääntyneet.
Mera-ohjelmalla ojitettiin suot. Tämä oli virheinvestointi. Metsänkasvu lettosoilla oli
olematonta. Suohumus valutettiin puhtaisiin järvin. Vedet happamoituivat. Tämä ei
ollut edullista kalakannoille. Petokaloihin saostui elohopeaa aiheuttaen terveysriskin.
Lisäksi järvet rehevöityivät. Pohjavedet ovat saastuneet siinä määrin, että talousvesi
on pitänyt tuoda naapuripitäjästä ja Montolan kaivoksesta.
Minimipalkkalaki esti maatiloilla aputyövoiman käytön. Voimaan tullut perintökaari
ja tasa-arvolaki pirstoivat tilat elinkelvottomiksi. Perintövero on tunnestusti ankara.
Virtasalmen metsäomaisuudesta 65 % on siirtynyt kaupunkilaisille. Koneellinen metsän-
korjuu on vienyt työpaikkoja. Aukkohakkuut ovat muuttaneet maisemat tyystin.
Matalouskin on vaakalaudalla. Tämä johtuu siitä, että EU sopijapuolena on epäluo-
tettava. Suomi sitoutui Agenda 200-projektiin, minkä piti olla voimassa vuoteen 2006.
Nyt, kahden vuoden kokeilun jälkeen, sitä ollaan jo purkamassa.
Tiloilla ei ole enää tuotantopakkoa. Riittääkö maisemointi? Epäilen, ettei raha riitä
subventioihin, kunt6iedossa on seitsemän uuden maan liittäminen EU:iin. Yksin Puolassa
on 19 miljoonaa peltohehtaaria, kun Suomessa niitä on vain 2,7.
Nyt tarvitaan haja-asutusalueen uudelleen asuttamista. Suomeen mahtuu helposti kaksi miljoonaa ihmistä luontaistaloutta pitämään. Kuokkimaan pellot ja pientareet.
Tarvitaan maan uusjako. Kaupunkien liikaväestö maalle. Ulkomaalaisetkin olkoot
tervetulleita geeniperimää parantamaan. Etenkin nuoria aikuisia kaivataan.
Tätä nykyä Virtasalmelle muuttavat ovat joko eläkeläisiä tai sosiaaliturvaa hakevia.
Nuoret viljelijät nääntyvät liian suuren työtaakan alle. Istuttuaan 30 vuotta traktorin
pukilla, heidän tukirankansa on romahtamassa jo 40-vuotiaana. Tarvitaan lakimuutoksia
ja nopeasti.
Eduskunta ja hallitus nukkuvat pitäen kiinni entisestä. Yhdenkään puolueen ohjelmassa ei
ole haja-asutusalueen totaalinen ongelma. Kaikki tähtäävät vain kasvukeskusten kehittämiseen.
Sotienjälkeiset sukupolvet lausuvat yhteen ääneen: "Koskaan ei ole ollut yhtä hyvin kuin nyt".
Mutta minä sanon teille: "Teidän jälkeenne vedenpaisumus".
LL Aki Itkonen
