Kouluneuvos Mauri Paananen Juhlapuhe
Mäntyharjussa 5.6.2002
En puhu puoluepolitiikkaa, vaan
eläkepolitiikasta. Kun puheessani esiintyy poliitikkojen nimiä, johtuu se siitä,
että he ovat olleet tekemässä eläkeläisiä koskevia päätöksiä. Ne on sanottava
.Kaikki eläkeläiset eivät ole keskenään tasa-arvoisia, toisilla menee hyvin,
toisilla surkeasti. Toisten eläke on vähän yli 2000mk toisten 30 000 mk/kk, jopa
150 000 mk/kk ! 19990- luku oli eläkeläisille kovaa aikaa: palkat nousivat
tuolloin 30 - 35 %, naisilla vähemmin kuin miehillä. Eläkkeet laskivat 60/66 %
peräti 40 %:iin eri leikkausten vuoksi, joiden yhteissumma oli n. 22 mrd. mk.
Jotta voisimme selkeästi vertailla maan tämän hetken kovaa tilannetta , on
meidän mentävä ajassa taaksepäin 14 vuotta vuoteen 1987. Tuolloin Holkerin
hallituksen aloittaessa valtiolla ei ollut juurikaan velkaa. Työttömyys oli
hyvin pientä, eräillä aloilla oli jopa työvoimapula. Suomea sanottiin tuolloin
Euroopan esimerkkimaaksi, koska kaikki meni hyvin. Suomi oli maa, jota
ruotsalaisetkin kadehtivat.
Välissä olleina vuosina on sattunut kaikenlaista, kansantaloudellemme etupäässä
vahingollisia asioita. Suorasukaisesti on todettava, että maatamme oli johdettu,
hallittu ajattelemattomasti, jopa typerästikin. Holkerin hallituksen jälkeen
Suomen valtiontalous horjui romahduksen partaalla. Tähän oli suurena syynä
lyhytnäköinen vahvan markan politiikka.
On sanottu, että v. 1980- luvun lopulta teimme kaikkien aikojen möhläyksen.
Silloin ryhdyttiin vapauttamaan rahamarkkinoita noususuhdanteen olosuhteissa.
Holkerilla ei ollut voimaa eikä näkemystä pysäyttää tuhoisaa kehitystä. Hänestä
tuli yksi Suomen lamanarkkitehdeistä. Muitakin oli. tämä on monien mielipide,
Sitä voin vahvistaa Sauli Niinistön mielipiteellä: Hän kirjoitti viime
heinäkuussa Holkerin hallituksesta "Niin lujaa ja niin väärään suuntaan ei
maailmanhistoriassa varmaan ole monta kertaa menty kuin tuo hallitus juuri laman
alla meni." Palkkioksi palveluista isänmaalle Holkeri sai valtioneuvoksen arvon
ja istuu nyt YK:n pääsihteerin oikealla puolella. Näiden 14 vuoden aikana meillä
on ollut kolme hallitusta. Näissä hallituksissa ovat istuneet:- Kokoomus 14
vuotta,- sosiaalidemokraatit lähes 9 vuotta - Vasemmistoliitto lähes saman ajan
ja Keskusta 4 vuotta
Hallituksen jäljet pelottavat. On hyvä panna
merkille, mitkä puolueet ovat tätä hallitussoppaa kauimmin hämmentäneet ja mitkä
puolueet ovat olleet pitkäaikaisia vaikuttajia. Kun puhutaan hallituksista
negatiivisessa mielessä, niin aina mainitaan pääministerin nimi. Tärkeä se
onkin, mutta muutkin ministerit tulisi muistaa; ennen kaikkea pitäisi muistaa,
ketkä ovat olleet valtionvarainministereinä. Tänä 14 vuoden aika niitä ovat
olleet sosiaalidemokraattien Erkki Liikanen ja Matti Louekoski sekä samaan
aikaan toisena valtionvarainministerinä kokoomuksen Ulla Puolanne. Heidän
jälkeensä olivat kokoomuksesta kaksi ylivertaista, Iiro Viinanen ja Sauli
Niinistö. Vaalien jälkeen v. 1991 Ahon hallitus joutui etsimään suuressa hädässä
säästöjä valtion talouden pelastamiseksi. Piti säästää. Kun leikkauksia
ajateltiin kohdistaa palkanansaitsijoihin, niin monet ammattiliitot uhkasivat
lakolla, lakonuhkia oli 50 ja SAK uhkasi jopa kaksi kertaa yleislakolla. Tilanne
oli tuolloin hyvin paha. Yleislakko olisi suistanut maan talouselämän kaaokseen.
Hallituksen piti kuitenkin säästää, joten leikkauksia kohdistettiin
lapsiperheisiin ja eläkeläisiin. Nämä ovat puolustuskyvyttömiä, Eläkeläiset
eivät voi lakkoilla. Heillä ei ole kiusantekokeinoja, kuten
ammattiyhdistysliikkeellä on.
Sava- maksut olivat alkujaan 2½ kertaa suuremmat kuin muilla.
Eläkeläisjärjestöjen vaatimuksista niitä on vuosien aika jonkin verran
pienennetty. 1993 otettiin puolet indeksikorotuksesta pois, 1994 jätettiin
kokonaan indeksikorotus. Eduskunta hyväksyi nämä, mutta lupasi palauttaa ne, kun
ajat paranevat. Ajat ovat parantuneet, mutta lupausta ei ole pidetty.
Lipposen hallituksen kaudesta alkoivat eläkeläisille entistä kovemmat ajat. On
sanottu, että Ahon - Viinasen hallitus leikkasi juustohöylällä, mutta Lipposen -
Niinistön hallitukset ovat rouhineet kirveellä. Paavo Lipposen hallitus ei ole
palauttanut esim. eläkeläisiltä tehtyjä indeksileikkauksia, vaikka hyvä talouden
kasvukausi olisi tarjonnut siihen mahdollisuudet. Tämä hallitus on jatkanut
edellisen hallituksen päättämien leikkausten perimistä, kuten korotetun
sairasvakuutusmaksun perimistä eläkeläisiltä. Nämä eivät ole riittäneet, vaan on
leikannut vielä lisääkin. Näitä ovat mm. taitetun indeksin käyttöön otto ja
kansaneläkkeen pohjaosan riisto. HS:n kuukausi liitteessä oli kirjoitus viime
kesäkuulla: "Kokoomus on pitänyt valtionvarainministerin salkkua 14 vuotta. Ulla
Puolanne oli ensin neljä vuotta toisena valtionvarainministerinä, Iiro Viinanen
viisi ja Sauli Niinistö kuusi vuotta ensimmäisenä valtionvarainministerinä.
Valtiontalouden kehityksestä kokoomus ei voi syyttää "edellistä hallitusta".
Kokoomuksen aloittaessa valtiolla oli velkaa 52 miljardia markkaa, v. 2001
alussa sitä oli 377 miljardia. Lipposen - Niinistön hallituksen syntilistalle
kuuluu ns. taitetun indeksin käyttöönotto. Lyhyesti sanottuna vaikutus on
sellainen, että 65 vuotta täyttäneet saivat kaksi kertaa pienemmän
indeksikorotuksen kuin nuoret. Isänmaan puolesta taistelleet veteraanit, maan
rakentaneet raatajasukupolvet, he saivat tylyn kohtelun. Tämä on ikäsortoa.
Pääministeri Lipponen sanoi eduskunnassa, että -96:n budjetti oli vuosikausiin
oikeudenmukaisin ja sosiaalisin. Tuo oli iljettävää itsekehua, potaskan
puhumista. Teot olivat aivan toisia. Kokoomuksen Ben Zyskowicz kirjoitti
kansallisen senioriliiton Patina- lehdessä nro. 6/200, ettei taitetusta
indeksistä aiota luopua.
Kun maan eläkeläiset olivat vihaisia, 155 kansanedustajaa allekirjoitti
aloitteen, joka tähtäsi taitetun indeksin poistamiseen. Tämä oli hyvä asia. On
kuitenkin todettava, että allekirjoittajista suurin osa oli itse ollut
aikaisemmin hyväksymässä eduskunnassa tämän indeksin, jota he nyt ilmoittavat
vastustavansa. Mielenmuutos on hyvä. Allekirjoittajat he ovat tunnustaneet
tekemänsä vääryyden ja halusivat sen korjata. Mikä oli aloitteen kohtalo?
Tiedämme, että aloite lojui lähes puolitoista vuotta eduskunnan sosiaali- ja
terveysvaliokunnassa. Muunnellen voitaisiin tästä sano: sitä hyvää, minkä tiedän
hyväksi, minä en voi toteuttaa, koska eduskuntaryhmäni kantama hallitusvastuu ei
sitä salli. Minä joudun vain kipuilemaan oikean tietoni ja syyttävän omantuntoni
välillä. Aloitteella rauhoitettiin omaa tuntoa, jotta vaalikentillä kulkeminen
olisi helpottanut tilannetta.
Tämä aloite kuitenkin mitätöityi, sillä sosiaali- ja terveysvaliokunnan
puheenjohtaja sosiaalidemokraattien Virpa Puisto ei ottanut aloitetta
käsittelyyn. Se lojui käsittelemättömänä lähes 1½ vuotta kunnes edellisen
eduskunnan toimiaika päättyi. Niin raukesi tämä 155 kansanedustajan aloite.
Eduskunnan enemmistön tahto ei saanut toteutua, Sen estivät eräät korkeat
voimat. Jo vuosikausia voimassa ollut taitettu indeksi tekee pahaa jälkeä
eläkeläisille. Lainaan tähän J. Bergin tekstiä: " Missään muualla ei ole
tälläistä ikäsyrjivää indeksiä, joka huonontaa tietyllä ikärajalla eläkettä.
Tämä eriarvostaminen on ihmisoikeussopimusten vastainen.. Indeksiä leikkaamalla
ja taittamalla on otettu n. 20 mrd. mk... voitollisia tilinpäätöksiä
tekeville... eläkevakuutusyhtiöille ja -laitoksille. Tässä on kyse
eläkeryöstöstä."
Lipposen hallitus esitti v. 1995 kansaneläkkeen pohjaosan leikkaamista ns.
yhteensovituksen kautta. Ansioeläkkeestä leikattiin pohjaosan verran, 445 km/kk;
pohjaosa vaihtelee hiukan eri eläkkeensaajaryhmillä. Eräiltä leikattiin
kansaneläkkeen pohjaosaa toiseenkin kertaan: ensin 60mk/kk, seuraavana vuonna
120 mk/kk jne. ,kunnes se on kokonaan leikattu vuonna 2002. Näistä leikkauksista
kertyy 10 vuoden aikana kunkin eläkeläisen osalla yhteensä 90800mk! Tämän summan
valtio on ottanut ja ottaa pois eläkeläisiltä, jotka ovat maksaneet
kansaneläkevakuutusmaksua kuka 30, kuka 40 vuotta tai pitempääkin. Aprillia, syö
silliä ja juo kuravettä päälle! Oppositio (Keskustapuolue, Kristillinen liitto
ym.) äänestivät hallituksen esitystä vastaan eli leikkauksien lopettamiseksi
8.12.199. Yksi Kokoomuksen edustaja ja 3 Sdp:n edustajaa äänestivät myös näin.
Muut, kaikki Kokoomuksen, Sosiaalidemokraattien, Vihreiden sekä yhtä vailla
Vasemmistoliiton edustajat äänestivät hallituksen esityksen puolesta eli
leikkaamisen jatkamisen puolesta. Eduskunta äänesti pohjaosasta kolmannen kerran
12.12.2000. Silloin oli kyseessä kansanedustajan Rehulan, kesk. aloite. Nykyinen
hallitusrintama tahtoi, että leikkaamista jatketaan. Ja niin sitä on jatkettu.
Samaan voidaan todeta myös sairasvakuutusmaksuista. Entäs sitten tämä
kansaneläkkeen pohjaosa. Otan esimerkin: eläkeläiseltä leikattiin
ansaitsemastaan työeläkkeestä ensin kansaneläkkeen pohjaosan verran, joka oli
eräillä 445 mk/kk, ja sitten vielä toisen kerran asteittain jyrsittynä koko
pohjaosa 445 mk; kokonaisleikkaukseni oli 890 mk/kk. Nyt hallitus on luvannut
korvata nämä leikkaukset. Hallituksen ilouutiseen sisältyy se karvaus, että
meidän on odotettava vielä syksyyn 2003, jonne lieneen 17 kuukautta, ennen kuin
korvausten maksu alkaa. Tänä "odotusaikana", meiltä otetaan 17 kertaa 890mk eli
yhteensä 15 130mk!
Kansaneläkkeen pohjaosasta puhumiseen ja kirjoittamiseen on liittynyt runsaasti
tahallista sekavuutta ja väärinkäsityksiä. Ne ovat olleet tarkoitushakuista
polikointia. Kansaneläkkeen pohjaosan leikkausten yhteismäärä viime vuoden
loppuun on ollut esim. 445 mk/kk saaneilla 47 460 mk. Paras ja nopein tapa tämän
ministeri Perhon mainitseman epäoikeudenmukaisuuden korjaamiseksi olisi se, että
lopettaisiin heti kaikki pohjaosan leikkaamiset. Se hyödyttäisi eniten
eläkeläisiä eikä maksaisi valtiolle mitään; valtion ja eläkevakuutusyhtiöiden
saamien tulojen virta vain katkeaisi tältä osin heti. Aikaisemmin leikattujen
pohjaosien korvauksista tulee päättää myöhemmin. Olisi oikein ja kohtuullista,
että pientä eläkettä saaville annettaisiin tuntuva eläkkeiden korotus. He sen
todella tarvitsisivat. Suomessa ruuan arvonlisäprosentti on 17%, kun Saksassa se
on 7%. Isossa-Britanniassa ruualla ei ole lainkaan arvonlisäveroa. Eläkeliitto
on vaatinut ruuan arvonlisäveron poistamista tai ainakin alentamista 10 %:lla.
Eduskuntavaalit ovat taas tulossa. Miten sinun edustajasi on kohdellut sinua,
eläkeläinen? Onko hän kuvaannollisesti sanoen potkinut sinua päähän. Tästä
huolimatta sinä ehkä taas äänestät samaa ehdokasta ja samaa puoluetta kuin
ennenkin. Uskollisuus on hyve, mutta ei se aina ole viisautta. On parempi
vaihtaa edustajaa kuin kolistella aina tosiasioita näiden hallituskoalitioiden
teoista. Tämä vuosi on sotakorvausmaksun juhlavuosi. Kun viimeinen
sotakorvausjuna syyskuussa 1952 oli ylittänyt itärajan, oli se suomalaisille
suuri helpotuksen päivä. Suomen suoritusten kokonaismäärä luonnehdittiin niin
suureksi, että niiden kuljettamiseen olisi tarvittu kaikkiaan yli 350 000
junavaunua: peräkkäin asetettuna nämä olisivat ulottuneet Helsingistä
Leningradiin, vielä Moskovaan ja Ural vuorille ja vielä toista tuhatta km
Uralilta Siperiaan. Väestömäärään suhautettuna me maksoimme maailmanhistorian
raskaimmat sotakorvaukset. Meiltä vaadittiin 300 milj. kultadollarin edestä
tavaraa v. 1938 halpaan hintaan. Kun ei ollut aina rahaa, venäläiset vaativat
itselleen Suomen valtion yrityksiä ja yksityisten yhtiöiden osakkeita.
Venäläiset esittivät yli miljardin dollarin edestä korvauksia. Tähän summaan on
päädytty, vaikka Neuvostoliitto laski v. 1948 alkuperäistä korvaus summaa
neljänneksellä. Suomi oli ainoa maa, josta Neuvostoliitto sai korvauksia jo
talvella 1944–45. Voittaja tyhjensi Suomen aluksi rautatiekalustosta ja
laivoista, kaapeleista ja johdoista, työstökoneista ja moottoreista. Venäjä
tarvitsi näitä ahdingossaan. SKP:n johto sai varoituksia, ettei työmaahäiriöitä
sallita. Neuvostoliitto (valvontakomissio) ei sallinut Suomessa lakkoilua,
jottei sotakorvaustoimituksissa olisi tullut häiriöitä. Suomi maksoi
kaikenlaisilla korvauksilla varsinaisen sotakorvauksen ainakin
kaksinkertaisesti. Suomi luovutti vielä yli 100 veturia, lähes 4000
sotasaalisrautatievaunua ja yli 3800 omaa rautatievaunua. Neuvostoliiton
ratakiskoja koskevan vaatimuksen vuoksi suomalaisten oli purettava
kaksoisraideosuus Helsingin rannikkoradalta ja Kouvolan itäpuolelta, kun muuta
kiskomateriaalia ei ollut käytettävissä. Luovutukset kärjistivät vaikeata
kuljetustilannettamme.
Yhdysvallat puolestaan pyrki Euroopan talouden parantamiseen ja kommunismin
levittämisen estämiseen. Pariisiin kutsuttiin 12.7.1949 Euroopan talouden
elvytysohjelmaa käsittelevä konferenssi. Suomi olisi halunnut mennä mukaan,
mutta Neuvostoliitto esti sen, se olisi ollut vihanmielinen toimenpide
Neuvostoliittoa kohtaan. Paasikivi: "Venäläisten kanta on ennenkuulumaton,
Meidän poisjääminen on hirmuinen kolahdus meidän maamme arvolle koko maailmassa"
Kysyn: Voisivatko jälkipolvet nyt tuntea kiitollisuutta niitä veteraaneja,
työmiehiä ja vaikeiden aikojen raatajia kohtaan, jotka taistelivat ja tekivät
mahdolliseksi sotakorvausten maksamisen ja maan jälleenrakentamisen, he
varmistivat Suomen itsenäisyyden säilymisen?
|
