22.7.2002


 

Kouluneuvos Mauri Paananen Juhlapuhe
Mäntyharjussa 5.6.2002


En puhu puoluepolitiikkaa, vaan eläkepolitiikasta. Kun puheessani esiintyy poliitikkojen nimiä, johtuu se siitä, että he ovat olleet tekemässä eläkeläisiä koskevia päätöksiä. Ne on sanottava .Kaikki eläkeläiset eivät ole keskenään tasa-arvoisia, toisilla menee hyvin, toisilla surkeasti. Toisten eläke on vähän yli 2000mk toisten 30 000 mk/kk, jopa 150 000 mk/kk ! 19990- luku oli eläkeläisille kovaa aikaa: palkat nousivat tuolloin 30 - 35 %, naisilla vähemmin kuin miehillä. Eläkkeet laskivat 60/66 % peräti 40 %:iin eri leikkausten vuoksi, joiden yhteissumma oli n. 22 mrd. mk.
 


Jotta voisimme selkeästi vertailla maan tämän hetken kovaa tilannetta , on meidän mentävä ajassa taaksepäin 14 vuotta vuoteen 1987. Tuolloin Holkerin hallituksen aloittaessa valtiolla ei ollut juurikaan velkaa. Työttömyys oli hyvin pientä, eräillä aloilla oli jopa työvoimapula. Suomea sanottiin tuolloin Euroopan esimerkkimaaksi, koska kaikki meni hyvin. Suomi oli maa, jota ruotsalaisetkin kadehtivat.
Välissä olleina vuosina on sattunut kaikenlaista, kansantaloudellemme etupäässä vahingollisia asioita. Suorasukaisesti on todettava, että maatamme oli johdettu, hallittu ajattelemattomasti, jopa typerästikin. Holkerin hallituksen jälkeen Suomen valtiontalous horjui romahduksen partaalla. Tähän oli suurena syynä lyhytnäköinen vahvan markan politiikka.
 


On sanottu, että v. 1980- luvun lopulta teimme kaikkien aikojen möhläyksen. Silloin ryhdyttiin vapauttamaan rahamarkkinoita noususuhdanteen olosuhteissa. Holkerilla ei ollut voimaa eikä näkemystä pysäyttää tuhoisaa kehitystä. Hänestä tuli yksi Suomen lamanarkkitehdeistä. Muitakin oli. tämä on monien mielipide, Sitä voin vahvistaa Sauli Niinistön mielipiteellä: Hän kirjoitti viime heinäkuussa Holkerin hallituksesta "Niin lujaa ja niin väärään suuntaan ei maailmanhistoriassa varmaan ole monta kertaa menty kuin tuo hallitus juuri laman alla meni." Palkkioksi palveluista isänmaalle Holkeri sai valtioneuvoksen arvon ja istuu nyt YK:n pääsihteerin oikealla puolella. Näiden 14 vuoden aikana meillä on ollut kolme hallitusta. Näissä hallituksissa ovat istuneet:- Kokoomus 14 vuotta,- sosiaalidemokraatit lähes 9 vuotta - Vasemmistoliitto lähes saman ajan ja Keskusta 4 vuotta


Hallituksen jäljet pelottavat. On hyvä panna merkille, mitkä puolueet ovat tätä hallitussoppaa kauimmin hämmentäneet ja mitkä puolueet ovat olleet pitkäaikaisia vaikuttajia. Kun puhutaan hallituksista negatiivisessa mielessä, niin aina mainitaan pääministerin nimi. Tärkeä se onkin, mutta muutkin ministerit tulisi muistaa; ennen kaikkea pitäisi muistaa, ketkä ovat olleet valtionvarainministereinä. Tänä 14 vuoden aika niitä ovat olleet sosiaalidemokraattien Erkki Liikanen ja Matti Louekoski sekä samaan aikaan toisena valtionvarainministerinä kokoomuksen Ulla Puolanne. Heidän jälkeensä olivat kokoomuksesta kaksi ylivertaista, Iiro Viinanen ja Sauli Niinistö. Vaalien jälkeen v. 1991 Ahon hallitus joutui etsimään suuressa hädässä säästöjä valtion talouden pelastamiseksi. Piti säästää. Kun leikkauksia ajateltiin kohdistaa palkanansaitsijoihin, niin monet ammattiliitot uhkasivat lakolla, lakonuhkia oli 50 ja SAK uhkasi jopa kaksi kertaa yleislakolla. Tilanne oli tuolloin hyvin paha. Yleislakko olisi suistanut maan talouselämän kaaokseen. Hallituksen piti kuitenkin säästää, joten leikkauksia kohdistettiin lapsiperheisiin ja eläkeläisiin. Nämä ovat puolustuskyvyttömiä, Eläkeläiset eivät voi lakkoilla. Heillä ei ole kiusantekokeinoja, kuten ammattiyhdistysliikkeellä on.

 


Sava- maksut olivat alkujaan 2½ kertaa suuremmat kuin muilla. Eläkeläisjärjestöjen vaatimuksista niitä on vuosien aika jonkin verran pienennetty. 1993 otettiin puolet indeksikorotuksesta pois, 1994 jätettiin kokonaan indeksikorotus. Eduskunta hyväksyi nämä, mutta lupasi palauttaa ne, kun ajat paranevat. Ajat ovat parantuneet, mutta lupausta ei ole pidetty.

Lipposen hallituksen kaudesta alkoivat eläkeläisille entistä kovemmat ajat. On sanottu, että Ahon - Viinasen hallitus leikkasi juustohöylällä, mutta Lipposen - Niinistön hallitukset ovat rouhineet kirveellä. Paavo Lipposen hallitus ei ole palauttanut esim. eläkeläisiltä tehtyjä indeksileikkauksia, vaikka hyvä talouden kasvukausi olisi tarjonnut siihen mahdollisuudet. Tämä hallitus on jatkanut edellisen hallituksen päättämien leikkausten perimistä, kuten korotetun sairasvakuutusmaksun perimistä eläkeläisiltä. Nämä eivät ole riittäneet, vaan on leikannut vielä lisääkin. Näitä ovat mm. taitetun indeksin käyttöön otto ja kansaneläkkeen pohjaosan riisto. HS:n kuukausi liitteessä oli kirjoitus viime kesäkuulla: "Kokoomus on pitänyt valtionvarainministerin salkkua 14 vuotta. Ulla Puolanne oli ensin neljä vuotta toisena valtionvarainministerinä, Iiro Viinanen viisi ja Sauli Niinistö kuusi vuotta ensimmäisenä valtionvarainministerinä.

 


Valtiontalouden kehityksestä kokoomus ei voi syyttää "edellistä hallitusta". Kokoomuksen aloittaessa valtiolla oli velkaa 52 miljardia markkaa, v. 2001 alussa sitä oli 377 miljardia. Lipposen - Niinistön hallituksen syntilistalle kuuluu ns. taitetun indeksin käyttöönotto. Lyhyesti sanottuna vaikutus on sellainen, että 65 vuotta täyttäneet saivat kaksi kertaa pienemmän indeksikorotuksen kuin nuoret. Isänmaan puolesta taistelleet veteraanit, maan rakentaneet raatajasukupolvet, he saivat tylyn kohtelun. Tämä on ikäsortoa. Pääministeri Lipponen sanoi eduskunnassa, että -96:n budjetti oli vuosikausiin oikeudenmukaisin ja sosiaalisin. Tuo oli iljettävää itsekehua, potaskan puhumista. Teot olivat aivan toisia. Kokoomuksen Ben Zyskowicz kirjoitti kansallisen senioriliiton Patina- lehdessä nro. 6/200, ettei taitetusta indeksistä aiota luopua.

 


Kun maan eläkeläiset olivat vihaisia, 155 kansanedustajaa allekirjoitti aloitteen, joka tähtäsi taitetun indeksin poistamiseen. Tämä oli hyvä asia. On kuitenkin todettava, että allekirjoittajista suurin osa oli itse ollut aikaisemmin hyväksymässä eduskunnassa tämän indeksin, jota he nyt ilmoittavat vastustavansa. Mielenmuutos on hyvä. Allekirjoittajat he ovat tunnustaneet tekemänsä vääryyden ja halusivat sen korjata. Mikä oli aloitteen kohtalo? Tiedämme, että aloite lojui lähes puolitoista vuotta eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnassa. Muunnellen voitaisiin tästä sano: sitä hyvää, minkä tiedän hyväksi, minä en voi toteuttaa, koska eduskuntaryhmäni kantama hallitusvastuu ei sitä salli. Minä joudun vain kipuilemaan oikean tietoni ja syyttävän omantuntoni välillä. Aloitteella rauhoitettiin omaa tuntoa, jotta vaalikentillä kulkeminen olisi helpottanut tilannetta.

 


Tämä aloite kuitenkin mitätöityi, sillä sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja sosiaalidemokraattien Virpa Puisto ei ottanut aloitetta käsittelyyn. Se lojui käsittelemättömänä lähes 1½ vuotta kunnes edellisen eduskunnan toimiaika päättyi. Niin raukesi tämä 155 kansanedustajan aloite. Eduskunnan enemmistön tahto ei saanut toteutua, Sen estivät eräät korkeat voimat. Jo vuosikausia voimassa ollut taitettu indeksi tekee pahaa jälkeä eläkeläisille. Lainaan tähän J. Bergin tekstiä: " Missään muualla ei ole tälläistä ikäsyrjivää indeksiä, joka huonontaa tietyllä ikärajalla eläkettä. Tämä eriarvostaminen on ihmisoikeussopimusten vastainen.. Indeksiä leikkaamalla ja taittamalla on otettu n. 20 mrd. mk... voitollisia tilinpäätöksiä tekeville... eläkevakuutusyhtiöille ja -laitoksille. Tässä on kyse eläkeryöstöstä."

 


Lipposen hallitus esitti v. 1995 kansaneläkkeen pohjaosan leikkaamista ns. yhteensovituksen kautta. Ansioeläkkeestä leikattiin pohjaosan verran, 445 km/kk; pohjaosa vaihtelee hiukan eri eläkkeensaajaryhmillä. Eräiltä leikattiin kansaneläkkeen pohjaosaa toiseenkin kertaan: ensin 60mk/kk, seuraavana vuonna 120 mk/kk jne. ,kunnes se on kokonaan leikattu vuonna 2002. Näistä leikkauksista kertyy 10 vuoden aikana kunkin eläkeläisen osalla yhteensä 90800mk! Tämän summan valtio on ottanut ja ottaa pois eläkeläisiltä, jotka ovat maksaneet kansaneläkevakuutusmaksua kuka 30, kuka 40 vuotta tai pitempääkin. Aprillia, syö silliä ja juo kuravettä päälle! Oppositio (Keskustapuolue, Kristillinen liitto ym.) äänestivät hallituksen esitystä vastaan eli leikkauksien lopettamiseksi 8.12.199. Yksi Kokoomuksen edustaja ja 3 Sdp:n edustajaa äänestivät myös näin. Muut, kaikki Kokoomuksen, Sosiaalidemokraattien, Vihreiden sekä yhtä vailla Vasemmistoliiton edustajat äänestivät hallituksen esityksen puolesta eli leikkaamisen jatkamisen puolesta. Eduskunta äänesti pohjaosasta kolmannen kerran 12.12.2000. Silloin oli kyseessä kansanedustajan Rehulan, kesk. aloite. Nykyinen hallitusrintama tahtoi, että leikkaamista jatketaan. Ja niin sitä on jatkettu. Samaan voidaan todeta myös sairasvakuutusmaksuista. Entäs sitten tämä kansaneläkkeen pohjaosa. Otan esimerkin: eläkeläiseltä leikattiin ansaitsemastaan työeläkkeestä ensin kansaneläkkeen pohjaosan verran, joka oli eräillä 445 mk/kk, ja sitten vielä toisen kerran asteittain jyrsittynä koko pohjaosa 445 mk; kokonaisleikkaukseni oli 890 mk/kk. Nyt hallitus on luvannut korvata nämä leikkaukset. Hallituksen ilouutiseen sisältyy se karvaus, että meidän on odotettava vielä syksyyn 2003, jonne lieneen 17 kuukautta, ennen kuin korvausten maksu alkaa. Tänä "odotusaikana", meiltä otetaan 17 kertaa 890mk eli yhteensä 15 130mk!

 


Kansaneläkkeen pohjaosasta puhumiseen ja kirjoittamiseen on liittynyt runsaasti tahallista sekavuutta ja väärinkäsityksiä. Ne ovat olleet tarkoitushakuista polikointia. Kansaneläkkeen pohjaosan leikkausten yhteismäärä viime vuoden loppuun on ollut esim. 445 mk/kk saaneilla 47 460 mk. Paras ja nopein tapa tämän ministeri Perhon mainitseman epäoikeudenmukaisuuden korjaamiseksi olisi se, että lopettaisiin heti kaikki pohjaosan leikkaamiset. Se hyödyttäisi eniten eläkeläisiä eikä maksaisi valtiolle mitään; valtion ja eläkevakuutusyhtiöiden saamien tulojen virta vain katkeaisi tältä osin heti. Aikaisemmin leikattujen pohjaosien korvauksista tulee päättää myöhemmin. Olisi oikein ja kohtuullista, että pientä eläkettä saaville annettaisiin tuntuva eläkkeiden korotus. He sen todella tarvitsisivat. Suomessa ruuan arvonlisäprosentti on 17%, kun Saksassa se on 7%. Isossa-Britanniassa ruualla ei ole lainkaan arvonlisäveroa. Eläkeliitto on vaatinut ruuan arvonlisäveron poistamista tai ainakin alentamista 10 %:lla.

 


Eduskuntavaalit ovat taas tulossa. Miten sinun edustajasi on kohdellut sinua, eläkeläinen? Onko hän kuvaannollisesti sanoen potkinut sinua päähän. Tästä huolimatta sinä ehkä taas äänestät samaa ehdokasta ja samaa puoluetta kuin ennenkin. Uskollisuus on hyve, mutta ei se aina ole viisautta. On parempi vaihtaa edustajaa kuin kolistella aina tosiasioita näiden hallituskoalitioiden teoista. Tämä vuosi on sotakorvausmaksun juhlavuosi. Kun viimeinen sotakorvausjuna syyskuussa 1952 oli ylittänyt itärajan, oli se suomalaisille suuri helpotuksen päivä. Suomen suoritusten kokonaismäärä luonnehdittiin niin suureksi, että niiden kuljettamiseen olisi tarvittu kaikkiaan yli 350 000 junavaunua: peräkkäin asetettuna nämä olisivat ulottuneet Helsingistä Leningradiin, vielä Moskovaan ja Ural vuorille ja vielä toista tuhatta km Uralilta Siperiaan. Väestömäärään suhautettuna me maksoimme maailmanhistorian raskaimmat sotakorvaukset. Meiltä vaadittiin 300 milj. kultadollarin edestä tavaraa v. 1938 halpaan hintaan. Kun ei ollut aina rahaa, venäläiset vaativat itselleen Suomen valtion yrityksiä ja yksityisten yhtiöiden osakkeita. Venäläiset esittivät yli miljardin dollarin edestä korvauksia. Tähän summaan on päädytty, vaikka Neuvostoliitto laski v. 1948 alkuperäistä korvaus summaa neljänneksellä. Suomi oli ainoa maa, josta Neuvostoliitto sai korvauksia jo talvella 1944–45. Voittaja tyhjensi Suomen aluksi rautatiekalustosta ja laivoista, kaapeleista ja johdoista, työstökoneista ja moottoreista. Venäjä tarvitsi näitä ahdingossaan. SKP:n johto sai varoituksia, ettei työmaahäiriöitä sallita. Neuvostoliitto (valvontakomissio) ei sallinut Suomessa lakkoilua, jottei sotakorvaustoimituksissa olisi tullut häiriöitä. Suomi maksoi kaikenlaisilla korvauksilla varsinaisen sotakorvauksen ainakin kaksinkertaisesti. Suomi luovutti vielä yli 100 veturia, lähes 4000 sotasaalisrautatievaunua ja yli 3800 omaa rautatievaunua. Neuvostoliiton ratakiskoja koskevan vaatimuksen vuoksi suomalaisten oli purettava kaksoisraideosuus Helsingin rannikkoradalta ja Kouvolan itäpuolelta, kun muuta kiskomateriaalia ei ollut käytettävissä. Luovutukset kärjistivät vaikeata kuljetustilannettamme.

 


Yhdysvallat puolestaan pyrki Euroopan talouden parantamiseen ja kommunismin levittämisen estämiseen. Pariisiin kutsuttiin 12.7.1949 Euroopan talouden elvytysohjelmaa käsittelevä konferenssi. Suomi olisi halunnut mennä mukaan, mutta Neuvostoliitto esti sen, se olisi ollut vihanmielinen toimenpide Neuvostoliittoa kohtaan. Paasikivi: "Venäläisten kanta on ennenkuulumaton, Meidän poisjääminen on hirmuinen kolahdus meidän maamme arvolle koko maailmassa"

Kysyn: Voisivatko jälkipolvet nyt tuntea kiitollisuutta niitä veteraaneja, työmiehiä ja vaikeiden aikojen raatajia kohtaan, jotka taistelivat ja tekivät mahdolliseksi sotakorvausten maksamisen ja maan jälleenrakentamisen, he varmistivat Suomen itsenäisyyden säilymisen?