KANSANEDUSTAJA JARI LEPÄN VAALIKOLUMNI
Politiikka on oikeudenmukaisuuden mahdollistaja
Suomessa on tällä hetkellä lähes 800 000 yli 65-vuotiasta. Seuraavan 30 vuoden
kuluessa ikäihmisten osuus lähes kaksinkertaistuu. Tämä asettaa suuria
haasteita koko suomalaiselle yhteiskuntajärjestelmälle. Ikääntyminen muuttaa
olennaisesti maamme rakenteita. Näihin muutostarpeisiin on kyettävä
varautumaan. Varautuminen suomalaisten ikääntymiseen edellyttää mm.
eläkeläisten perusturvan parantamista, sosiaali- ja terveysjärjestelmän
kehittämistä, väestön terveyden ja toimintakyvyn edistämistä ja työttömyyden
tehokkaampaa alentamista.
Suomalainen eläkejärjestelmä on monimutkainen kokonaisuus. Eläkejärjestelmän
kokonaisuutta olisikin kehitettävä entistä yksinkertaisempaan ja selkeämpään
suuntaan. Järjestelmien läpinäkyvyys parantaisi kansalaisten oikeusturvaa ja
lisäisi yhdenvertaisuutta.
Erisuuruiset indeksit työ- ja kansaneläkkeissä sekä iän perusteella ovat
vastoin eläkkeensaajien yhdenvertaisuutta. Tavoitteena tulee olla yksi
yhtenäinen indeksi, joka turvaa eläkkeiden oikeudenmukaisen kehityksen ja joka
sopeutuu kansantalouden kestokykyyn.
Yksi tärkeimpiä eläkepoliittisia tavoitteita on korjata kansaneläkkeen taso
ajanmukaiseksi. Kansaneläkkeen taso on jäänyt jälkeen työeläkkeistä, koska
niihin ei ole tehty riittäviä tasokorotuksia. Kansaneläkkeen merkitys
vähimmäisturvan takaajana on tulevaisuudessakin tärkeä asia. Toinen tärkeä
kysymys on kansallisen terveydenhuolto-ohjelman riittävän rahoituksen
turvaaminen. Sairastaminen voi olla kallista yhteiskunnalle, mutta se ei saa
olla sitä yksittäiselle ihmisille.
Suomi rakentuu tavallisten ihmisten omatoimisuuden ja yritteliäisyyden varaan.
Jotta koko Suomen ja kaikkien suomalaisten voimavarat voidaan saada
täysimittaisesti käyttöön yhteiskunnan rakennustyöhön, tarvitaan sekä
mahdollisuutta yksilöllisiin vaihtoehtoihin että inhimillisesti kestävää
kehitystä, riittävää turvallisuutta.
Julkisella vallalla on rooli tämän tehtävän mahdollistajana. Jokaisella
Suomessa asuvalla on oltava mahdollisuus osallistua ja olla osallinen yhteisön
elämästä omien voimavarojensa mukaisesti.
Yhteiskuntapolitiikalla on tasoitettava eriarvoisuutta eri väestöryhmien ja
alueiden välillä. Lupauksista huolimatta maakuntamme näkökulmasta katsottuna
hallituksen toimet eivät ole kyenneet kääntämään kehitystä. Talouden kasvulle
on luotava pohjaa nykyistä vaikuttavammilla keinoilla, jotta pystytään
takaamaan riittävän tiheä turvaverkko kaikille suomalaisille.
Tuo verkko pitää sisällään elämisen turvan ja laadun sekä mahdollisuudet joka
puolella Suomea. Talouskasvun liikkumavara on kohdennettava heille, jotka ovat
eniten joutuneet kärsimään viime vuosina harjoitetusta politiikasta. Läheskään
aina kyse ei ole vain rahasta vaan poliittisesta valinnasta.
Yhteiskunnallisella korjauslistalla on ensimmäisenä oltava lapsiperheiden,
työttömien ja erityisesti
kaikkein pienituloisimpien eläkeläisten aseman kohentaminen eri
eläkeläisjärjestöjen esitysten pohjalta. Perusturvan parantaminen edellyttää mm.
ainakin lähellä työeläkkeiden ansiokehitystä olevaa tarkistusta
kansaneläkkeeseen, eläkkeen riittävää karttumista myös lasten- ja omaisten
kotihoidon ajalta ja kansallisen terveydenhuoltoprojektin asianmukaista
rahoitusta.
Perusturvan paikkaamisen ohella tarvitaan rakenteellisia uudistuksia, jotka
edistävät työttömyyden alentamista, tasaisempaa aluekehitystä ja kuntien kykyä
tuottaa peruspalveluja. Työn tekemisen ja työn tarjoamisen on oltava kaikissa
olosuhteissa kannattavaa. Erityisesti matalan tuottavuuden työpaikat
lisääntyisivät työnantajamaksuja alentamalla. Alueellista työnantajamaksun
alentamista olisi syytä Lapin ohella kokeilla myös Etelä-Savossa, jossa on muun
muassa ikääntymisen myötä sosiaali- ja terveyspalvelujen kasvulle suuria
mahdollisuuksia.
Terveisin Jari Leppä
