MUISTATKO, MITÄ PITI MUISTAA?
Mitä muistamme? Miten muisti toimii ja miksi unohdamme?
Voiko aivovammasta toipua? Mitä on Alzheimerin tauti? Miten masennus vaikuttaa muistamiseen? |
 |
Millaista on olla dementoituneen ihmisen omainen? Voinko parantaa muistiani?
Mitä muistamme? Miten muisti toimii ja miksi unohdamme?
Voiko aivovammasta toipua? Mitä on Alzheimerin tauti? Miten masennus vaikuttaa muistamiseen? Millaista on olla dementoituneen ihmisen omainen? Voinko parantaa muistiani?
Marja oli 66-vuotias pirteä leskirouva, joka asui yksin kerrostalokaksiossa. Hänen tyttärensä asui perheineen samassa kaupungissa ja Marja kävi usein auttamassa lapsenlapsensa hoidossa.
Viime aikoina Marja oli alkanut unohdella sovittuja tapaamisia. Häntä harmitti suunnattomasti, että hän oli luvannut hakea lapsenlapsensa kerhosta, mutta unohti koko asian. Vasta tyttären hätääntynyt puhelinsoitto toi asian hänen mieleensä. Marja huomasi myös, että hän unohteli vähemmän tärkeitä asioita. Hän meni joskus kauppaan ostoksille ja unohti, mitä piti ostaa. Kerran hänelle tuli karhulasku, kun sähkölasku oli jäänyt maksamatta. Se tuntui Marjasta erityisen kiusalliselta, koska hän oli aina ollut tarkka asioistaan.
Tytär väitti Marjan olevan nykyisin usein ärtyisä. Tyttären mielestä Marja toisti samoja juttuja moneen kertaan aivan kuin hän ei olisi niitä vielä kertonut. Kaiken lisäksi Marja ei oikein saanut entiseen tapaan asioita aikaiseksi. Hän unohti tuttujen naapurien nimet, mutta osasi edelleen soittaa pianoa. Marja mietti, oliko tämä nyt sitä "vanhuuden höperyyttä"?
Marja huolestui tosissaan, kun hän tuli eräänä päivänä kotiin ja eteisessä tuntui palaneen käry. Hän ryntäsi keittiöön ja huomasi, että oli jättänyt perunakattilan liedelle. Vesi oli kiehunut ja perunat palaneet kiinni kattilaan. Tulipalo oli ollut lähellä.
Marja tilasi ajan terveyskeskuksen lääkärille, joka suhtautui Marjan kertomukseen vakavasti. Lääkäri passitti Marjan tarkempiin neurologisiin tutkimuksiin. Marja halusi tyttärensä mukaan kuulemaan tutkimuksen tulokset. Marjalla todettiin alkava Alzheimerin tauti.
Marja on kuviteltu henkilö, joka voisi olla kuka tahansa 66-vuotias nainen. Hän voisi olla kuka tahansa meistä tai meidän läheisistämme.
Alzheimerin tauti tarkoittaa sitä, että aivojen rakenteissa tapahtuu muutoksia, jotka muistuttavat kiihtyvällä nopeudella tapahtuvan vanhenemisen oireita. Alzheimerin tauti on sitä yleisempi, mitä iäkkäämmästä ihmisestä on kysymys. Noin 5% 65 vuotta täyttäneistä ihmisistä sairastaa sitä. Alzheimer alkaa salakavalasti. Sairaudelle on tyypillistä unohtelu, tylsistyminen ja ärtyisyys. Ensin heikkenevät henkiset kyvyt, myöhemmin tulevat liikehäiriöt. Sairaus yleensä etenee nopeasti. Omaiset hämmästyvät sairastuneen henkilön nopeaa persoonallisuuden muuttumista. Alzheimerin alkuvaiheessa ihminen voi asua kotonaan, mutta sairauden edetessä hän tarvitsee yhä enemmän tukea ja hoitoa. (Lähteet: Huttunen ym. (toim.) Neuropsykiatria, Duodecim, 1993 ja Lyytinen, Laine, Himberg: Ihmisen toiminnan neuropsykologia, WSOY, 2001.)
KAIKKI MUISTIHÄIRIÖT EIVÄT JOHDU DEMENTIASTA
Kaikki muistihäiriöt eivät johdu suinkaan Alzheimerin taudista tai dementiasta.
Ihmisen muisti jaetaan ns. työmuistiin ja pitkäkestoiseen muistiin. Työmuisti on se muisti, jonka avulla kohdistamme tarkkaavuutemme siihen mitä olemme tekemässä, esim. luemme tätä tekstiä tai näppäilemme naapurin puhelinnumeron. Pitkäkestoisessa muistissa meillä on taidot, joiden avulla päättelemme asioita, tiedot, liikunnalliset taidot, valmiudet havaita asioita, kielelliset taidot, kokemamme tapahtumat ja oma elämänkertamme.
Meillä voi olla vaikeuksia asioiden mieleen painamisessa. Jos olemme kovin väsyneitä tai sairastumassa flunssaan, emme ole parhaassa mahdollisessa vireystilassa. Jokin asia voi aiheuttaa meille huolia ja stressiä emmekä jaksa kiinnittää huomiotamme joka asiaan.
MILLAISIA ASIOITA MUISTAMME
Jokaiselle on joskus käynyt niin, että vastaan tulee ihminen, joka meidän pitäisi tuntea. Nimi pyörii kielen päällä, mutta emme vain saa sitä mieleemme. Voi myös käydä niin kiusallisesti, että puhuttelemme häntä väärällä nimellä. Tällöin emme ole onnistuneet hakemaan oikeaa nimeä muistista. Voimme myös muistella jonkun koulu- tai armeijakaverimme nimeä. Haemme sitä muististamme käymällä läpi, keitä asui samassa tuvassa tai pohtimalla luokan istumajärjestystä tai miettimällä, kenen vieressä kukin istui luokkakuvassa.
Muistamme helpommin asiat, joilla on ollut meille henkilökohtaista merkitystä tai asiat, jotka ovat järkyttäneet monia ihmisiä. Suuri osa meistä muistaa Estonian uppoamisen tai ensimmäisen kuukävelyn. Muistamme myös syntymä- ja hääpäivät sekä läheisten hautajaiset. Ensirakkaus, ensimmäinen työpaikka ja muutto uuteen asuntoon jäävät myös pitkäkestoiseen muistiimme. Jotkut muistavat hyvin ulkoa lauluja ja runoja.
MITÄ ON MUISTIN MENETYS
Jollakulla voi olla kokemus siitä, että on ollut onnettomuudessa tai lyönyt päänsä eikä voi muistaa tapahtumia, jotka sattuivat vähän ennen onnettomuutta. Aivotärähdyksen seurauksena voi olla amnesia eli muistin menetys. Muistin menetyksen seurauksena ihminen ei muista itseään koskevia asioita, mutta yleistiedot ja kyky liikkua tai soittaa pianoa, säilyvät. Joskus ihmisellä on vaikeuksia muistaa onnettomuuden jälkeen sattuneita asioita.
Muistin häiriöt voivat johtua myös aivoinfarktista l. aivohalvauksesta, aivojen sisäisestä verenvuodosta tai ikääntymisen aiheuttamasta aivosolujen rappeutumisesta.
Aina ei kuitenkaan ole syynä aivotärähdys vaan unohtaminen johtuu psyykkisistä, mielen sisäisistä syistä. Joskus voimakas tunnekokemus, esimerkiksi paha järkytys, voi saada ihmisen unohtamaan. Monet sodan kokeneet ovat unohtaneet kokemansa asiat, mutta äkillinen paukahdus tai sireenin ääni voi saada heidät tuntemaan selittämätöntä ahdistusta.
MASENNUS JA MUISTIN HÄIRIÖT
Masennus voi olla seurausta ikävistä tapahtumista tai jostain sairaudesta. Monet lääkkeetkin voivat aiheuttaa masentuneisuutta, esim. digitalis, jotkut verenpainelääkkeet, hormonivalmisteet, unilääkkeet ja alkoholi.
Useilla ihmisillä biologiset reaktiot ja ruumiilliset oireet ilmenevät masennuksena. Masennukselle tyypilliset mielialan lasku, unihäiriöt, mielihyvän kokemisen menettäminen, arvottomuuden tunne ja heikentynyt kyky tehdä kotiaskareita, vaikuttavat luonnollisesti ajatuksenkulkuun ja muistamiseen.
Jotkut meistä kokevat masennusta syksyisin tai talvisin (puhutaan talvimasennuksesta), johon auttaa kirkasvalohoito. Monet ovat saaneet avun etelänmatkasta talvisaikaan.
IHMISEN AIVOT JOUSTAVAT
Ihmisen muisti on hermosolujen muodostamien yhteyksien verkostoissa. Ihmisellä on syntyessään miljoonia hermosoluja, joita kuolee paljon elämän aikana; eniten sikiökaudella ja varhaislapsuudessa. Hermosolujen poiskuihtuminen on kuitenkin välttämätöntä, jotta aivot voisivat toimia asianmukaisesti. Viereiset aivoalueet pystyvät ottamaan toisten alueiden tehtäviä. Tähän perustuu kuntoutuminen aivohalvauksen jälkeen.
Vaikka toipumiseen vaikuttavat kuntoutujan ikä, vaurion laajuus, ihmisen älykkyys ja koulutustaso, myös motivaatiolla eli syyllä kuntoutua ja psyykkisillä voimavaroilla on merkitystä. Aivot ovat joustavat. Uusia hermoyhteyksiä syntyy tuhoutuneiden tilalle, joten varhain aloitettu kuntoutus parantaa mahdollisuuksia toipua. Usein aivovammaisella henkilöllä on turhia häpeän tunteita siitä, ettei selviydy entiseen tapaan. Kuntoutuminen on kuin maratonin juoksemista: sitkeys palkitaan. Ihmisen tulisi jatkaa pettymyksistä ja vaikeuksista huolimatta harjoituksia yhä uudelleen ja uudelleen. Toipuminen on hidasta ja monta kertaa kuntoutuja kyllästyy, väsyy ja haluaisi luovuttaa. Vaikka jokapäiväisiä askareita ei voisikaan tehdä niin kuin ennen, on mahdollista oppia uusia tapoja ja käyttää apuvälineitä.
ELÄMÄÄ DEMENTOITUNEEN OMAISEN KANSSA
Joillekin puolison tai läheisen omaisen sairastuminen dementiaan on kuin pitkä matka yksinäisyyteen. Dementia johtaa väistämättä vähitellen kuolemaan. Dementiapotilas eristäytyy tunnetasolla ja omaisen kohtalona on väistämätön yksinäisyys. Puoliso on elossa, mutta silti ihminen voi olla kuin leski tunnetasolla. Dementiapotilaan omainen joutuu käymään läpi valintoja. Vaihtoehtoina voivat olla syyllisyys siitä, että joutuu etsimään omaiselle hoitopaikan ja päättää elää itsenäistä elämää tai olla omaishoitajana, jolloin oma elämä voi olla hyvin rajoittunutta. Tunne siitä, että on kahlittu eikä pysty elämään kuten muut, saattaa katkeroittaa.
Päätöstä ei tee helpommaksi muiden ihmisten mielipiteiden huomioon ottaminen. Monikaan ei voi kuvitella, millaista on hoitaa dementoitunutta omaista 24 tuntia vuorokaudessa päivästä toiseen. Usein lähipiiri jättää huomaamattaan vastuun tälle omaishoitajalle.
Jokainen joutuu itse tekemään ratkaisunsa. Jollekin dementiaa sairastavan omaisen hoitaminen voi olla mielekäs ja syvällinen kokemus, toiselle suuri taakka. Jokaisen dementoituneen kanssa elävän tulisi saada tukea ja tilaisuus puhua asioistaan ymmärtävien ihmisten kanssa. Muiden läheisten kanssa asiat tulisi selvittää jotta he ymmärtäisivät dementiaan sairastuneen hoidon vaatimukset ja hoitavan henkilön aseman.
VOIKO MUISTIA PARANTAA
Kirves ja saha ruostuvat, jos niitä ei käytetä. Meidän tulisi harrastaa aivojumppaa päivittäin. Jotkut tekevät käsitöitä, opiskelevat uusia asioita, ratkovat sanaristikoita. Joka päivä pitäisi ratkaista jokin ongelma tai terästää vanhoja taitoja, jotta muisti toimisi kunnolla.
Elämäntavoillamme on merkitystä. Riittävä lepo, liikunta ja terveellinen ravinto ovat myös aivojen hyvinvoinnin perusta. Jumppa, tanssi, kävelyreittien vaihtelu, sienestäminen, marjareissut ja matkat tekevät hyvää aivoillemme. Päivittäisiä rutiineja voisi joskus muuttaa. TV:n ääressä istuminen ja aina samojen asioiden tekeminen ei anna aivoille tarpeeksi töitä.
Päinvastoin kuin luullaan, ikääntyvä ihminen oppii uusia asioita. Oppiminen tapahtuu hieman eri tavalla kuin nuorella. Ikääntyvä ihminen käyttää hyväkseen elämänkokemustaan. Hänen elämänkertamuistissaan on paljon asioita, joita voi hyödyntää. Muistitoiminnat hidastuvat vähitellen ja mitä enemmän ihminen vaivaa päätään, sitä enemmän uusia muistijälkiä syntyy.
Monilla ikääntyvillä on enemmän aikaa käytettävissä oppimiseen kuin nuoremmilla. Lienee samantekevää, käytetäänkö asian oppimiseen päivä vai kaksi, jos lopputulos on yhtä hyvä.
MITÄ TEHDÄ, JOS MUISTI PÄTKII
Aivan ensiksi kannattaa testata muistiaan. Onko vaikeuksia uusien asioiden oppimisessa vai vanhojen mieleen palauttamisessa? Onko viime aikoina tapahtunut jotain stressaavaa? Onko ollut sairautta tai otettu uusi lääke käyttöön?
Kannattaa mennä ajoissa lääkäriin. Vaikka kaikkia muistihäiriöitä ei voida parantaa, niitä voidaan usein helpottaa lääkkeillä ja elämäntapojen muutoksella. Jopa Alzheimerin taudin etenemistä voidaan hieman hidastaa. Asiasta kannattaa myös keskustella läheisten kanssa, jotta unohtelu ei tule yllätyksenä. Erilaiset muistilistat jääkaapin ovessa, päiväkirjan pitäminen tai sopimukset ystävien kanssa "muistuttamisesta", auttavat selviämään paremmin arkipäivästä.
Kaikkea ei tietenkään tarvitse muistaakaan. Jos ostoslistasta jää puuttumaan se hiivapala tai postimerkit jäivät ostamatta, se ei saa pilata koko päivää. Lieviin muistihäiriöihin voi oppia suhtautumaan huumorilla. Niitä sattuu kaikille.
Tärkeää on, että elämässäsi iloa tuottavia, myönteisiä asioita. Silloin sinulla on mitä muistella.
A.S
|
