12.10.2001


 

Kuukauden kolumni

KUN MIELI MURTUU

Ihmiselle on ominaista, että hän pyrkii säätelemään mielensä eheyttä ja sisäistä tasapainoaan. Jokaisen elämässä on tilanteita, joissa sisäinen tasapaino järkkyy. Jokin ikävä tapahtuma, itsetunnon kolaus, epäonnistuminen tai pettymys horjuttaa mielenrauhaamme.

Sisäisen tasapainon palauttamiseksi on monenlaisia keinoja, kuten liikunta ja sosiaalinen toiminta. Joku hakee mielenrauhaa lenkkipolulta ja liikunnasta, toinen taas tapaa ystäviä ja keskustelee asioistaan heidän kanssaan. Ihmisellä on myös mielensisäisiä keinoja hallita tilanteita. Toiset tyynnyttävät ja rauhoittavat ajatuksensa, toiset järkeilevät asioita, joistakin tilanteista selvitään huumorilla. Mikäli näillä 
keinoilla ei selvitä hankalalta tuntuvasta tilanteesta, turvaudutaan kovempiin keinoihin; ihminen voi vähätellä tärkeiden asioiden arvoa, kieltää tapahtuneen asian, uhota kostoa tai antaa vahingon kiertää. Nämä keinot taas eivät aina ole parhaita mahdollisia sosiaalisten suhteiden kannalta, mutta ne voivat palauttaa mielen tasapainon ainakin hetkellisesti.

Joskus mielen tasapaino järkkyy pitemmäksi aikaa. Erilaiset elämänmuutokset kuormittavat mieltä. Varsinkin myöhemmällä iällä sellaiset tapahtumat kuin puolison kuolema, muutto tai oma sairastuminen voivat olla niin vaikeita kokemuksia, ettei niitä kykene tarkoituksenmukaisesti käsittelemään mielessä. Vanhuksilla mielialahäiriöt ovat melko tavallisia. Mielialahäiriöillä tarkoitetaan masennustiloja, tuskaisuutta tai ylenmääräistä
touhuamista ja levottomuutta (maniaa).

Yksilön mielen tasapainon järkkyminen voi olla ahdistava kokemus myös läheisille. Pelko, itsesyytökset, neuvottomuus tai häpeä voivat estää ihmisiä puhumasta asiasta muille. 

On vaikea käsittää, miksi läheinen on muuttunut vihamieliseksi, sulkeutuneeksi, jähmettyneeksi tai jatkuvasti liikkeellä olevaksi. Jaettu taakka on kuitenkin aina pienempi taakka. Vaitiolo ei ole kultaa eikä varsinkaan viisautta, jos on kyseessä ihmisten hyvinvointi. Mielen tasapainon järkkyminen on vaikeaa sekä sen kokeneelle että läheiselle. Asiasta täytyy voida puhua.

Masentuneisuudesta saattaa kertoa esim. unettomuus, joka jatkuu viikkoja, ilon katoaminen, selittämättömien vaivojen ja kolotusten esiintuominen, epämääräisten ruumiillisten tuntemusten kokeminen, eristäytyminen ja jatkuva alakuloisuus. Siinä missä nuorempi henkilö pystyy liikkumaan ja hakemaan tukea, monella vanhemmalla ihmisellä liikkuminen on hankalaa ja yhteydenpito muihin on yhden tai harvan tuttavan varassa. Hyvin usein riitaannutaan sen ainoan ihmisen kanssa, joka käy säännöllisesti tapaamassa, koska hän on niin tärkeä. Yhteen ihmiseen kohdistetaan kaikki ne odotukset ja toiveet, joita ihmisellä on. Läheinen ihminen tai auttaja voi kuormittua esitetyistä vaatimuksista.

Harhaluulotkaan eivät ole vieraita. Varsinkin yksin olevilla ihmisillä epäluuloisuus korostuu, koska ei voida vertailla omia ajatuksiaan muiden kanssa. Varsinkin naisille tämä on tyypillistä: aistitoimintojen heikentyminen ja muistihäiriöt voivat luoda epäluuloisuutta, joka ilmenee kuvitelmina tavaroiden, rahan ja muun omaisuuden ryöstämisenä.  Epäluuloisuutta lisäävät koetut pettymykset ja epäoikeudenmukaisuus. Usein epäluuloiset ihmiset ovat olleet omillaan toimeen tulevia. Sairaus, taloudellisen tilanteen heikkeneminen tai jokin muu asia voi johtaa siihen, että yksilö tarvitsee äkkiä toisten apua. Oman äkillisen riippuvuuden tai avun tarpeen kestäminen voi olla hyvin vaikeaa. Yksilön pelko varastamisesta, seksuaalisesta ahdistelusta tai asunnosta poisjoutumisesta voi saada "luulotaudin" piirteitä.

Ihmisen elämänkaareen kuuluvat sekä sukukypsyys, seksuaalinen aktiivisuus että sen väheneminen. Naisten vaihdevuosioireet on jo aikaisemmin huomattu: hormonit aiheuttavat monenlaisia muutoksia. Hikoilu, ihon ja limakalvojen kuivuminen, ärtyisyys, muutokset seksuaalisessa halukkuudessa ja muutokset kehossa ovat jokaisen naisen elämää.

Myös miehillä on "vaihdevuodet", mutta ne ajoittuvat yleensä pitemmälle ajanjaksolle.Testosteronin eli mieshormonin taso romahtaa noin 40-49-vuotiailla. Junnu Vainio runoili aikoinaan: "mies kun tulee tiettyyn ikään, niin ei sillä pelaa mikään…" Hikoilu, ärtyneisyys, potenssin häiriöt, seksuaalisen halukkuuden muutokset, virtsaamisvaivat, lihaskunnon ja älyllisten suoritusten lasku ovat oireita muutoksesta,jonka perusta löytyy kehosta. Jokaiselle miehelle ei voida määrätä reseptillä lisää mieshormonia, koska kyseinen hormoni altistaa myös eturauhassyövälle. Apua seksuaalisiinongelmiin kannattaa hakea yhdessä vakituisen partnerin kanssa. Viagra ja muut lääkkeet eivät tepsi ongelmiin, joiden syy on keskinäisissä suhteissa.

Silloin kun mieli murtuu, ollaan vakavien kysymysten ääressä. Apua kuitenkin löytyy. Ainoa tapa etsiä apua on lähteä liikkeelle, puhua asiasta ja unohtaa harhakuvitelma siitä, että ihminen on luotu selviytymään vaikeuksista yksinään. Kriisi, eli tilanne, jossa ihmisen aiemmat kokemukset eivät riitä tapahtuneen käsittelemiseen, vaatii apua heti. Ei ole aikaa odottaa viikkoja. 

Hyvät ystävät, omaiset, tuttavat ja naapurit ovat avainasemassa, kun mieli ei enää kestä paineita. Tärkeintä on puhua asiasta! Terveyskeskus ja sen henkilökunta auttavat selvittämään sairauksista johtuvia vaikeuksia.
Mielenterveystoimistot, neuvolat, psykiatrinen hoito, erilaiset terapeutit, kirkon palvelut ja potilasyhdistykset ovat palvelemassa ihmistä vaikeuksissa.

Ei ole olemassa sellaista automaattia, joka parantaisi ihmisen. Aina tarvitaan ihmisen oma panos, hoitavien ihmisten panos ja yhteisön voimavarat. On olemassa vain ihminen, jonka on tultava ulos kuorestaan ja uskallettava puhua. Jokaisen muun tehtävä on tukea apua tarvitsevaa ihmistä.

A.S.